 |
| Vanha kreivi Johan Creutz ja nuori kreivi Henrik Creutz. |
Aloitin heinäkuun kartanokierroksen sateisena iltapäivänä Itä-Uudenmaan Pernajassa sijaitsevasta Malmgårdin linnasta. Sovittuna aikana paikka näytti autiolta, mutta soitin kuitenkin paraatioven kahta ovikelloa. Mitään ei tapahtunut. Jonkin ajan kuluttua pihalle kaarsi auto. Kuljettajan puolen ikkunasta minua ystävällisesti tervehti kartanon viime vuonna haltuunsa saanut nuori isäntä, kreivi Henrik Creutz. Hän pahoitteli, että hänen isänsä Johan oli vielä kokouksessa, mutta tarjoutui kyyditsemään minut läheiseen kartanopuotiin kahvia nauttimaan. Sain miellyttävää kyytiseuraa myös aivan nuorimmasta sukupolvesta, sillä takapenkillä istuivat hillitysti Amanda, 5, ja kreivi Alexander, 2.
Eikä aikaakaan kun vanha kreivi Johan Creutz jo pelmahti sisään puodille ja liittyi kahviseurakseni. Hän on siirtynyt kartanonpidosta eläkkeelle, mutta asuu vaimonsa Kristinan kanssa edelleen Malmgårdin linnassa, puheista päätellen enimmäkseen itäsiiven yksityistiloissa. Hänen poikansa Henrikin perhe asuu pihapiirin toisessa rakennuksessa ja toinen poika Fredrik Lontoossa.
Johan Creutz aloitti kartanonpidon vuonna 1991 hänen oman isänsä Carl-Johanin jäätyä eläkkeelle. Vuonna 2003 kartanoa alettiin esitellä matkailijoille, ja viisi vuotta sitten perustettiin olutpanimo, joka tuottaa nykyään 300 000 litraa olutta vuodessa omista viljoista ja oman lähteen vedestä. Carl-Johan kuoli vuonna 2007. Hänen leskensä, Johan Creutzin äiti kreivitär Nan Creutz täyttää marraskuussa 99 vuotta, muttei enää asu kartanolla.
Kahvihetken jälkeen kävelemme Johan Creutzin kanssa linnaan. Se on uusmaalaisessa maisemassa erikoinen näky, kuin pienikokoinen Amsterdamin rautatieasema. Tyyliä kuvataan sekä hollantilaiseksi että pohjoisranskalaiseksi. Linnan suunnitteli arkkitehti F. A. Sjöström Turun kuvernöörin Carl Magnus Creutzin tilauksesta. Vuosia kestäneen suunnittelu- ja rakennustyön jälkeen talo valmistui vuonna 1885.
 |
| Johan Creutz kotilinnansa pääovella. |
 |
| Sukuvaakuna löytyy välieteisestä. |
Linna korvasi vanhan puisen kaksikerroksisen päärakennuksen, jossa ei enää ollut tilaa Carl Magnuksen kolmentoista lapsen kesävierailuille. Vanha päärakennus purettiin ja siirrettiin uuteen paikkaan, jossa se palveli Malmgårdin kansakouluna. Myös Johan Creutz ehti käydä sitä ennen talon lopullista purkamista.
Nousemme Johan Creutzin kanssa portaikkoa ylös piano nobileen. Portaikossa näen ohimennen neljää vuodenaikaa esittävät patsaat ja Lennart Segerstråhlen maalaukset. Sitten edessämme avautuu mahtava ritarisali, rakennuksen kuuluisin paikka, 25 metriä pitkä kuvankaunis galleria. Korinttolaispylväät kannattelevat kaaria, katossa roikkuu neljä muranolaiskruunua. Seiniltä katselevat suvun esi-isät ja -äidit.
Ritarisali oli todennäköisesti myös yksitoista vuotta sitten pidetyn kuninkaallisen hääjuhlan tapahtumapaikka. Siitä Johan Creutz on kuitenkin vaitonainen, mutta muista lähteistä voi lukea, miten Johan Creutzin vanhempi poika Fredrik avioitui elokuussa 2003 Molempain Sisiliain kuningaskunnan prinsessa Annunziatan kanssa. Juhlallisuudet onnistuttiin pitämään salassa julkisuudelta, vaikka juhlavieraiden joukossa oli luultavasti montakin arvovierasta, mm. Württembergin herttuatar Elisabeth, morsiamen äiti.
Jatkamme kierrosta kirjastoon, jonne on asetettu linnan rakennuttajan Carl Magnus Creutzin muotokuva. Johan Creutz esittelee Carl Magnuksen aikanaan läksiäislahjaksi saamaa juhlakirjaa, jonka kreivin kruunulla koristetussa prameassa kannessa on Creutzin sukuvaakuna ympäröitynä Turun, Porin, Ahvenanmaan jaVarsinais-Suomen vaakunoilla. Sivuilla on valokuvat jokaisesta Creutzin alaisesta sekä erillinen nimiluettelo.
Kirjastossa on myös harvinainen kokoelma ensipainoksia Carl von Linnén kirjoista. Niitä hankki Jan Adolf Creutz (1735-1804), joka oli hyvin kiinnostunut kasveista ja maatalouteen liittyvistä aiheista. Hän merkitsi jokaisen hankkimansa kirjan sisäkanteen ostopäivämäärän, -paikan ja hinnan. Niiden lisäksi kirjoissa on hänen ex libriksensä sekä Malmgårdin kirjaston leima.
Käväisemme vielä herrainhuoneessa, jonka metsästystrofeiden keskellä voi pelata snookeria. Nurkasta löydämme presidentti Svinhufvudin käyttämän kävelykepin.
 |
| Johan Creutz lehteilee kirjastossaan ensipainosta Carl von Linnén teoksesta Fauna Svecica. |
 |
| Kirjan sisäkannessa on tiedot ostopaikasta, -hetkestä ja hinnasta. Tämä kirja on ostettu Tukholmasta 13.6.1783 ja se maksoi yhden riikintaalerin ja kahdeksan shillinkiä. |
Vierailun päätteeksi palaamme puodille, jossa tapaan panimomestari Tuomas Markkulan. Hän kertoo lähteneensä heti panimoa perustamaan, kun Johan Creutz sitä pyysi. Mukaan ostettavaksi Markkula ja Henrik Creutz suosittelevat Huvila-sarjan Pale Alea. Otan sen lisäksi paikan erikoisuutta, speltillä maustettua Dinkeliä(saksaksi speltti - ei tule sekoittaa termiin Dunkel, tumma).
Illalla kotona on kartanomuistojen ja oluiden vuoro. Kullankeltainen Pale Ale maistuu greipiltä ja sopii aurinkoiseen iltapäivään. Kuparinvärinen Dinkel on raikas, hennon pähkinäinen, suorastaan mahlamainen. Tyylikäs karvaus viipyilee jälkimaussa. Se on täydellinen juoma illallisen jälkeen, juhlamielen entisestään kohottamiseksi, vaikkapa snooker-pelin seuraksi herrainhuoneeseen.
 |
| Panimomestari Tuomas Markkula (vas.) ja Henrik Creutz kartanopuodissa. |
 |
| Kartanon oluita. |
Musiikit:
Grétry: Marssi oopperasta Andromaque. Le Concert Spirituel, joht. Hervé Niquet.
Svart: Bender-polska. Per Mattsson.
Saint-Saëns: Akvaario. Güher ja Sühel Pekinel sekä soitinyhtye.
Schubert: Andante con moto pianotriosta nro 2 Es-duuri. Storioni-trio.
Storch-Wilson: Vi ses igen - Näkemiin. Harmony Sisters ja Carl-Erik Creutz, puhe.
J.S. Bach: Allegro Brandenburgilaisesta konsertosta nro 6 B-duuri. Bach-Collegium Japan, joht. Masaaki Suzuki.