 |
| Hämeenlinnan Sibeliuksenpuisto. Kain Tapperin Sibelius-patsaan takana on Hämeenlinnan lyseo. |
Olipas sekä mukavaa – että raskasta – olla ryhmämatkalla Hämeenlinnassa. Pääosin tunnelma oli hilpeä, mutta väliin sai taas muistaa, ettei yhdenkään päivän kotimaan-retkeä yleensä selviä ilman suttuisia kommentteja Suomi-nimisen kansallisvaltion ominaisuuksista.
Monen lukeneenkin suomalaisen kansallisuuskäsitys vaikuttaa rakentuvan häpeälle, alemmuudentunteelle ja jopa väärille tiedoille. Ominaisuuksiin ei valitettavasti yhdisty vähäpuheisuus, vaikka näinkin joskus väitetään.
 |
| Hämeen linna on rakennettu pääosin tiilistä, koska lähistön maaperässä on paljon savea ja hiekkaa. |
Suurimman kismityksen aiheuttaa ilmiö, jota kutsun erillishistoriaksi tai erillistarinaksi (koska historia on oikeastaan "tarina"). Suomen tarinasta puhuttaessa joidenkin maailmankuvaa hallitsee sellainen käsitys, että Suomi on erillinen, eristäytynyt ja irrallinen ilmiö maailmassa. Suomi ikään kuin kelluu omassa todellisuudessaan, suurten vesien ja aapasoiden takana. Ruotsi ja Venäjä mainitaan historianvaiheissa kuin ohimennen, mutta esimerkiksi Napoleoniin pääseminen on monelle jo ylivoimaista. Krimistä tai Roomasta puhumattakaan.
Näitä pohdiskellessani aloin riemuita siitä, että ryhmä pääsi matkalle juuri Hämeenlinnaan, jonka historia ja merkitys on rakentunut kansallisuuksien, vaikutteiden ja aatevirtausten ristiaallokossa. Linna perustettiin 1200-luvun lopulla Ruotsin ja Novgorodin raja-alueelle, jossa kamppailtiin vallasta ja uskonnosta. Uudenkaupungin rauhan jälkeen päälinnaan sijoitettiin Ruotsin armeijan viljavarasto ja kehämuurin päälle rakennettiin Kruununleipomo.
 |
| Hämeenlinnan kansainvälisiä yhteyksiä korosti Erkki Korhonen, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja. |
Joulukuun kahdeksantena päivänä 1865 kaupunginlääkärin perheeseen syntyi poika, josta myöhemmin tuli sävellyksissään täyteen universaalisuuteen yltänyt Jean Sibelius. Muualta maailmasta tulleet vaikutteet johtivat siihen, että Sibelius luki Kalevalaa, soitti viulua ja tutustui konserttimusiikkiin.
Hämeen linnassa on esillä näyttely Sibeliuksen lapsuuden ajoista, jolloin vesikin oli seitsemän metriä korkeammalla ja sisävesiliikenne toi paikkakunnalle satamakaupungin tunnelmaa. Näytillä on muun muassa Jannen kouluaikanaan käyttämä viulu, jonka on Hämeenlinnan lyseon lukio antanut lainaksi.
Linnan toinen Sibelius-näyttely koostuu Taneli Eskolan valokuvista, joissa ”Sibeliuksen maisemaksi” esitellään pääosin idealisoitua luontoa.
 |
| Jean Sibeliuksen kouluaikoinaan käyttämä viulu. |
Molemmat näyttelyt ovat auki pitkälle vuoden 2016 puolelle. Käykää Hämeenlinnassa, sillä tänä vuonna on kulunut 150 vuotta Jean Sibeliuksen syntymästä.
Myös häpeästä, alemmuudentunteesta ja vääristä tiedoista voi koota itselleen kansallistunteen. Sellainen on synnyttänyt maailmaan paljon pahaa.