Vuoden hillittömin kirjauutuus on Antti Holman julkaisema Kauheimmat runot, joka esittelee neljä kirjallisuuteemme rikastuttavasti vaikuttanutta kynäniekkaa. He ovat Reino Leino, Sirsi Sunnas, Karin Toiseks-Paraske ja Edith Södermalm.
Holma on tietenkin vain ollut teoksen toimittaja, sillä runot on koottu näiden kirjoittajien itsensä tuotannosta. Tosin Edith Södermalmin tuotanto on ilmeisesti pieni, sillä se on kuulemma alun perin julkaistu .pdf-tiedostoina.
Kirjaa aloittaessani en heti nauranut, sillä räävittömään parodiamaailmaan tutustuminen vei aikansa. Usein vilahteleva - tai sanoisinko housut kokonaan riisuva - alatyyli tuntui vieraalta. Runokieli vei kuitenkin pian mukanaan. Ja minkäs Reino Leino tyylilleen mahtaa.
Suosikkini runojen joukosta on Sirsi Sunnaksen Pimpula ja Pumpula, jotka runon lopussa pääsevät jekkuineen taivaaseen. "Miksi? Tiedetä ei." Kritiikkiä annan silti siitä, ettei kunnolla kerrota, oliko runo peräisin kokoelmasta Tittiäisen satiainen. Ja kuinka monta näytettä on Leinon kokoelmasta Velkahirsiä?
Antti Holman seuraavaksi teokseksi ehdotan kokoelmaa "Tämän runon haluaisin kuulla". Kehitin Holmalle kaksi uutta kirjoittajaa, joiden tuotantoa toivon hänen meille löytävän.
Minna Xanth (oik. Beata Wilhelmina Johansson, s. 6.6.1966) on kuopiolainen toimittaja, kirjailija ja satanisti. Xanthin novelleissa voimakkaat naiset elävät yhteiskunnan ja kristillisten arvojen ristipaineessa. Henkilövalikoimassa esiintyvät usein lastenmurhaajat, alkoholistit ja salaperäiset mustalaishahmot. Xanthin olohuoneessa on järjestetty spiritistisiä istuntoja. Keväällä 2003 Xanthia vastaan nostettiin syyte kannibalismista, mutta se raukesi syödyksi väitetyn koulutytön ilmaannuttua takaisin oppitunnilleen. Tuotantoa: "Papin perhe", "Salakari" sekä nuorten hevoskirja "Juoppo-Lopo".
Sakari Kopelius, (s. 1.2.1934) on suomalainen kustantaja, kirjailija ja tonttu-ukko. Kopelius toimi Kokoomuksen valtiovarainministerinä 1992-1995 ja oli mukana perustamassa Lasten liikennekaupunkia. Kopeliukselta on peräisin käsite "Kopeliuksen koura", joka viittaa Kopeliuksen ministeriaikana tehtyihin säästöihin. Silloin maahanmuuttajaperheiden lapsiluku rajattiin kahteen ja joulupukki tapettiin hirttämällä. Kokemuksistaan politiikassa Kopelius julkaisi kirjan "Samassa veneessä - Äyskärin kertomuksia". Suomen kaikkien aikojen parhaiten myynyt kirja on jääkiekkoelämäkerta "Koivu ja tähti". Myös vähemmän tunnettu runosatiiri "Virpominen jouluaamuna". Sai professorin arvonimen 2001.