Eteläisessä Hämeessä, tummansinisten metsäsaarten keskellä, kiemurtaa petäjien peittämä terävä harju, kuin nukkumaan käyneen lohikäärmeen selkä. Eipä ole tälle Kaukolanharjuksi kutsutulle luonnonihmeelle Saaren kartanolta kuin patikkamatka.
Sen tiesi myös taidemaalari Albert Edelfelt, joka kartanolla asuessaan ikuisti Kaukolanharjulta näkyvän auringonlaskun "hopean ja kullan, rubiinin, topaasin ja onyksin" värit mestariteokseensa Kaukolanharju auringonlaskun aikaan (1889-1890).
 |
| Edelfeltin teoksesta tuli yksi suomalaisen maisemamaalauksen esikuvista. |
Kartanontyttärestä Ellan de la Chapellesta löysi Edelfelt itselleen taidetta rakastavan puolison. Kesän 1889 pariskunta vietti kartanolla ja kulki harjuja pitkin Portaan kylään saakka.
Kuljinpa siellä viime viikolla minäkin. Tänä kesänä on Kaukolanharjulle erityisen painava syy lähteä, sillä paikalle rakennettu komea näkötorni täyttää 90 vuotta.
Urheasti on forssalaisen rakennusmestari A. Nummen suunnittelema 21-metrinen rakennus tämänkin suven rajuilmat kestänyt. Vierelle perustettiin kuusi vuotta myöhemmin vielä Saaren kansanpuisto, joten seutu tarjoaa matkalaiselle niin luontoelämyksiä kuin monipuolisia reiden koukistajien ja ojentajien harjoituksia.
Näkötornin aukipidosta vastaa Tammelan 4H-yhdistys, jonka kohteliaille ovimikoille viiden euron pääsymaksun maksaa mielellään. Torni on 10.8.2016 asti päivittäin auki klo 12-18, sen jälkeen vielä kolmena elokuun viikonloppuna. Muina aikoina tornia pidetään sopimuksesta auki vähintään 20 hengen ryhmille.
 |
| Muistokivi Albert Edelfeltille pystytettiin vuonna 1953. |
 |
| Näkötorni on auki päivittäin klo 12-18. |