Hienon miehen hoikka välipala

Herrasmiehen päiväkirjan ravitsemusneuvottelukunta suosittelee: Kurkkuvoileipä.

Helmikuussa herkutellaan kurkkuvoileivällä. Se on kevyt, yläluokkainen välipala, josta ei takuulla saa pitkäkestoisia hiilihydraatteja.

Runsaat välipalat ovat banaaleja. Heti kun näet avokadokulhon, tiedät että lähistöllä vatsalihaksia tekee toimitusjohtaja, jalkapalloilija-kirjailija tai luomusynnyttäjä. Pysy kaukana.

Sain innoitteen kurkkuvoileivän kaunistamaan elämäntapaan kirjasta Das Dandy-Kochbuch, eli "Keikarikeittokirja". Ymmärrän, että se on tarkoitettu lähinnä luettavaksi, sillä kuka nyt itse jaksaisi tehdä kilpikonnanliemensä.

Mutta kurkkuvoileivän valmistamiseksi voi hetkeksi jättää löhöpaikkansa kaminan ääressä. Kurkkua kuoriessa, niin kuin muissakin kotitaloustöissä, tulee kyllä lämmin.

Tarvitaan kurkkua, vaaleata leipää, suolaa, sitruunaa ja voita. (Hopeavadin kiillotus kannattaa tilata muutama päivä aiemmin.)

Kurkku kuoritaan, leikataan paperinohuiksi viipaleiksi, maustetaan suolalla ja sitruunanmehulla ja jätetään siivilään valumaan tunnin ajaksi. Sitten kurkut kuivataan pellavaliinoilla ja asetellaan voidelluin leipästen väliin. Leivät leikataan kolmion muotoisiksi.

Niin kuin kirjakin sanoo, kurkkuvoileipä on yhtä hoikka ja elegantti kuin dandy itse.

Musiikkisuositus kurkkuleivän kanssa on Michel van der AanSpaces of Blank. Se löytyy tästä.

Melanie Grundmann ja Claudia Frickemeier: Das Dandy-Kochbuch (Berlin: Rogner & Bernhard 2015).