 |
| Sopraano Soile Isokoski sunnuntain konsertin väliajalla. |
Olipas musiikintäyteinen sunnuntai! Heti puoliltapäivin olin musiikkiäänittäjien herrojen Littunen ja Rantakaulio kanssa Musiikkitalon suuressa konserttisalissa seuraamassa Helsingin Barokkiorkesterin kenraaliharjoitusta. Orkesterin riveissä näytti istuvan moni nimekäs modernimmankin musiikin soittaja: Laura Vikman, Lilli Maijala ja Jaakko Luoma muiden muassa.
Konsertilla oli mielenkiintoinen teema, Mozart Prahassa, joka sisälsi mainitun mestarin lisäksi erään Franz Xaver Duschekin sinfonian. Mozart rakasti Prahan vilkasta musiikkielämää ja yöpyi siellä vieraillessaan aina Duschekien luona. Rouva Josepha Duschkova oli kohuttu oopperasopraano, jolle Mozart kirjoitti mm. konsertissa kuullut kaksi aariaa. Olisivatpa perinteiset sinfoniakonsertitkin näin ajatuksella kokoonpantuja!
Helsingin Barokkiorkesterin konsertin voitte kuunnella Ylen Areenasta. Aapo Häkkinen johtaa, solisteina ovat traversonsoittaja Pauliina Fred ja sopraano Soile Isokoski.
Kuuluisa pianisti näytti ja kuulosti väsyneeltä
Musiikkitalolta matkani jatkui kivenheiton päähän Kansallisoopperaan, jossa pidettiin PianoEspoo-festivaalin päätöskonsertti. Suuressa salissa esiintyi kuuluisa Marc-André Hamelin, joka oli kuitenkin onnistunut houkuttelemaan paikalle vain harvalukuisen yleisön. Puolet permannosta paistoi tyhjänä ja toinen ja kolmas parvi oli kokonaan myymättä, vaikka esimerkiksi Hufvudstadsbladet oli huomioinut vierailun etukäteen näyttävästi. Yleisön joukossa näin paljon musiikin asiantuntijoita, mm. professori Eero Tarastin ja harmonikansoittaja Mika Väyrysen, jonka uusi Bach-levy on sivumennen sanoen hienoa kuultavaa.
Hamelin saapui yleisön eteen voipuneen näköisenä, eikä tuntunut saavan tulkintoihinsakaan energiaa. Minulla oli suuret odotukset Lisztin h-molli-sonaattia kohtaan, mutta ne eivät täyttyneet. Hamelin oli toki se sama taituri kuin levyilläänkin, mutta tietty ponnettomuus ja omakohtaisuus jäivät esityksistä uupumaan. Siksi tuntui aivan turhalta, että hän tällaisen illan päätteeksi jakeli ylimääräisiä kuin liukuhihnalta: yhteensä viisi pikkukappaletta Chopinista Mozatin kautta Alkaniin. Häiritsevä yksityiskohta oli toisella puoliskolla permannolle kantautunut narina, jota ilmeisesti tihkui sekä kaikupedaalista että pianonpenkistä.
Kannustan silti kuuntelemaan Hamelinin pianoresitaalin Ylen Areenasta. Olisi mielenkiintoista kuulla lisää mielipiteitä.
Ilouutinen on, PianoEspoon uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu Paavali Jumppanen. Hänen tulkintansa Lisztin h-molli-sonaatista Kuhmossa muutama vuosi sitten on edelleen parasta mitä teoksesta olen kuullut.
Päätoimittaja emerita Leena Nokela tarjosi kahvit
Suurenmoisin tapaus viime päiviltä oli, kun pääsin tapaamaan pitkän elämäntyön antiikkijournalismin parissa tehnyttä Leena Nokelaa. Nokela innosti kymmenettuhannet suomalaiset antiikin pariin: kirjoitti lehtiin, perusti ensimmäisen suomenkielisen antiikkiin keskittyneen aikakauslehden, josta ensimmäisen vuoden jälkeen tuli Glorian Antiikki, ja julkaisi tietokirjoja. Ansioistaan Nokela sai kolme vuotta sitten valtion journalistipalkinnon.
 |
| Päätoimittaja emerita Leena Nokela. |
Nykyään Nokela viettää eläkepäiviään kauniissa kodissaan Helsingin Kruununhaassa, joka tietysti on lattiasta kattoon asti antiikilla sisustettu. Tyylikkäinä aksentteina vanhan seassa näkyivät uudet taide-esineet, joihin Nokela on viime aikoina ihastunut.
Nokela oli mitä sydämellisin emäntä, teki sinunkaupat ja tarjosi kahvit ja pasteijat kustavilaisessa ruokasalissa. Radiohaastattelun sain tehdä Louis XVI:n aikaisella nojatuolilla istuen. Kaiken voitte kuulla Hienostelua-ohjelmasta.
 |
| Kirjoituspöydän äärellä voi ihailla Tuomiokirkon kupolia. |
Musiikit:
Bach: Gigue Ranskalaisesta sarjasta nro 4 Es-duuri. Mika Väyrynen.
Poulenc: Sanctus Messusta G-duuri. Ruotsin radiokuoro, joht. Peter Dijkstra.
Lawes: Aire. Phantasm ja Daniel Hyde, urut.
Byström: Allegro viulusonaatista B-duuri. Tuija Hakkila ja Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch.
Gilmore-White-Anderson: Mamma är lik sin mamma. Siw Malmkvist.
Sibelius: Intermezzo Karelia-sarjasta. Sinfonia Lahti, joht. Osmo Vänskä.
 |
| Kustavilaisen ruokasalin nurkassa komeilee kakluuni. |