 |
| Fagervikin päärakennus on koti. |
Kesäinen kartanokierros jatkuu sellaisilla kartanoilla, joiden esittelyssä minun on muistutettava arvon lukijoita niiden luonteesta yksityiskotina. Radio-ohjelmani välityksellä asukkaat ovat esitelleet kotiensa kulttuurihistoriaa ja samalla tallentaneet muistojaan YLEn arkistoon, josta niitä voivat tulevat sukupolvet vielä satojen vuosien jälkeenkin kuunnella. Muutoin jatkuu näissä arvorakennuksissa sellainen arki kuin tähänkin asti: peltoa viljellen, läksyjä lukien ja iltapäiväkahveja keitellen.
Länsi-Uudenmaan ruukkialueen komein kartano on Inkoossa sijaitseva Fagervik, jonka vuonna 1773 valmistuneessa päärakennuksessa asuu maanviljelijä Otto von Frenckellperheineen.
Saapuessani paikalle näen etupihan portailla kaksi kuvankaunista naista: rouva Catarinan ja tytär Johannan iltapäiväauringossa, jonkinlaista nyppimistä sisältävää askaretta harjoittamassa. Ilo on kuitenkin lyhytaikaista, sillä heti minut huomattuani he siirtyvät sisätiloihin, eivätkä sen jälkeen näyttäydy tai suostu valokuvattaviksi.
 |
| Fagervikin päärakennusryhmä valmistui vuonna 1781. |
Saan tutustua päärakennukseen Otto von Frenckellin opastuksella, jonka päivettynyt olemus kertoo pitkistä työpäivistä ulkoilmassa. Hän viljelee suurtilan mailla muun muassa leipäviljaa, mallasohraa ja öljykasveja.
Ruukkialue on avoinna matkailijoille ja kaunista kappelia voi vuokrata häitä varten, mutta päärakennusta ei avata vierailijoille. Ruukinrakennuksia on vuokrattu vapaa-ajan käyttöön - tosin vuokrasuhteet ovat pitkiä ja sellaisen saadakseen pitäisi odottaa vuosia.
Ruukkialue on avoinna matkailijoille ja kaunista kappelia voi vuokrata häitä varten, mutta päärakennusta ei avata vierailijoille. Ruukinrakennuksia on vuokrattu vapaa-ajan käyttöön - tosin vuokrasuhteet ovat pitkiä ja sellaisen saadakseen pitäisi odottaa vuosia.
 |
| Otto von Frenckell kotinsa portilla. |
Frenckell polveutuu Fagervikin ruukin loistoon kohottaneista veljeksistä Wilhelm ja Mikael Hisingistä, jotka ostivat paikan 1723 ja aloittivat tinatun läkkipellin valmistuksen. Mikaelin poika Johan aateloitiin 1770 nimellä Hisinger. Filantrooppi ja kulttuurinystävä Johan Hisinger tilasi Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröderiltä suunnitelmat uudesta päärakennuksesta, joka valmistui 1773. Rautaportin päällä on rakennuttajan nimikirjaimet JH sekä vuosiluku 1781, jolloin koko rakennusryhmä valmistui. Nykyään kartanon omistaa kiinteistöyhtymä, jonka Frenckell omistaa kahden pikkuserkkunsa, Barbara ja Eva Hisinger-Jägerskiöldin kanssa. Työntekijöitä on viisi.
Frenckell vie minut aluksi katsomaan huonetta, jossa kuningas Kustaa III yöpyi vierailullaan 2.6.1775. Alkuperäinen sänky on tallella, samoin Rörstrandin kakluuni, joka on upotettu nisheeseen.
Kuninkaan yöpymishuoneessa piti olla kaksi uloskäyntiä, joista toista ei ole huomata, sillä se on naamioitu seinämaalauksien lomaan. Pohjoiseen antava ikkuna luo valaistuksesta hämärän. Samassa huoneessa yöpyi 1819 keisari Aleksanteri I, mutta tarinan mukaan hän koki vuoteen epämukavaksi ja siirrätti sen päätyyn oman telttasänkynsä.
Kuninkaan yöpymishuoneessa piti olla kaksi uloskäyntiä, joista toista ei ole huomata, sillä se on naamioitu seinämaalauksien lomaan. Pohjoiseen antava ikkuna luo valaistuksesta hämärän. Samassa huoneessa yöpyi 1819 keisari Aleksanteri I, mutta tarinan mukaan hän koki vuoteen epämukavaksi ja siirrätti sen päätyyn oman telttasänkynsä.
 |
| Kustaa III:n vuode ei miellyttänyt Aleksanteri I:stä. |
 |
| Seinämaalauksia Kustaa III:n makuuhuoneessa. |
 |
| Kuninkaan makuukamarin toinen ovi kätkeytyy seinään. |
Päärakennuksen toinen merkittävä huone on kolmannen kerroksen kirjasto, jonka interiööri on säilytetty alkuperäisenä. Se voi monen mielestä näyttää tutulta, sillä taidemaalari Eero Järnefelt käytti näkymää esikuvana Aurora-seuraa kuvaavassa seinämaalauksessaan. Se valmistui 1916 Helsingin yliopiston juhlasalin eteläseinälle, mutta tuhoutui helmikuun pommituksissa 1944. Kaksi muuta versiota samasta aiheesta on kuitenkin säilynyt; toinen niistä sijaitsee yliopiston opettajien kahvikabinetissa.
 |
| Fagervikin kirjastomiljöö huokuu 1700-luvun valistuseettistä ilmapiiriä. |
Kirjaston snooker-pöytä on niin iso, että se on pitänyt rakentaa paikan päällä. Joissakin lähteissä kirjastossa väitetään olevan kaksi maapalloa, mutta todellisuudessa vain toinen niistä on maapallo - toinen on tähtipallo. Kirjaston vieressä sijaitsee kaunis sininen salonki, jonka ikkunasta näkyy vieläkin kauniimmat maisemat Bruksträsket-järven yli.
Järvenselkä kimmeltää iltapäiväauringossa, vastarannalla kohoaa kuusikko, taivaalla lipuu kumpupilviä. Ja jos kurottaa vasemmalle, voi nähdä punaisen kappelin ja sivurakennuksen, jota kutsutaan järviflyygeliksi. Näin huikea office view oli ruukinpatruuna Johan Hisingerillä, jonka työhuoneeksi sali valmistui. Seinille on maalattu kustavilaistyylisiä medaljonkeja mietelauseineen. Puolet kustakin mietelauseesta on kuvaa, puolet tekstiä.
Järvenselkä kimmeltää iltapäiväauringossa, vastarannalla kohoaa kuusikko, taivaalla lipuu kumpupilviä. Ja jos kurottaa vasemmalle, voi nähdä punaisen kappelin ja sivurakennuksen, jota kutsutaan järviflyygeliksi. Näin huikea office view oli ruukinpatruuna Johan Hisingerillä, jonka työhuoneeksi sali valmistui. Seinille on maalattu kustavilaistyylisiä medaljonkeja mietelauseineen. Puolet kustakin mietelauseesta on kuvaa, puolet tekstiä.
 |
| Näkymä ruukinpatruunan työhuoneesta. |
 |
| Työhuoneen medaljonkimaalauksissa on sananlaskuja. |
 |
| Tietääkö joku, mitä tämä sananlasku tarkoittaa? |
Portaita laskeutuessani panen merkille ilonaiheita kartanon nykyarjesta, todisteita elävästä soittoharrastuksesta: punaisena kiiltävän rumpusetin, penkille lasketun harmonikan ja avatun pianon, jonka nuottitelineellä on käytetyn näköisiä nuotteja. Rumpuja soittaa poika Robert, pianoa Johanna-tytär ja harmonikkaa Catarina-rouva. Isäntä itse kertoo kuuntelevansa.
Aikaa on kulunut sen verran, että ulkokierros täytyy jättää seuraavaan kertaan. Fagervikin kuuluisasta puutarhasta ehdin nähdä uusgoottilaisen orangerien, jonka julkisivut on hiljattain kunnostettu.
Monta kokemusta rikkaampana hyvästelen isännän ja mielessäni toivotan hänelle maistuvaa päivällistä. Keittiöstä tulvineen tuoksun perusteella tarjolla on ainakin siankylkeä.
 |
| Fagervikin puutarhassa kasvoivat jo 1700-luvulla orkideat, kameliat, appelsiinit ja persikat. |
Musiikit:
Walther-Gentili: Allegro konsertosta nro 13 A-duuri. Anders Storbacka, Fagervikin kirkon urut.
J. Fr. Agricola: Allegro sonaatista A-duuri. Emmanuel Pahud, Jonathan Manson ja Trevor Pinnock.
Norman: Katrilli Fagervikistä C-duuri. Erkki Palola ja Jaakko Vuornos.
Mahler: Blumine. Floridan filharmoninen orkesteri, joht. James Judd.
Jurmann-Rotter: Veronika, der Lenz ist da. Max Raabe ja Palast-orkesteri.
Beethoven: Rondo pianokonsertosta nro 5 Es-duuri "Keisari". Jevgeni Sudbin ja Minnesotan orkesteri, joht. Osmo Vänskä.