Quantcast
Channel: Herrasmiehen päiväkirja
Viewing all articles
Browse latest Browse all 300

Vierailulla Björn Wahlroosin kartanossa, I osa

$
0
0

Åminnen kartanon portilla.


Valtakunnan tunnetuin miljonääri, Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos kirjoitti vuosituhannen alussa nimensä suomalaiseen kulttuurihistoriaan ryhtymällä Åminnen arvokartanon uudeksi isännäksi. Salon Halikossa sijaitsevan kartanon päärakennus kävi vuosina 2001-2007 Wahlroosin maksamana läpi perusteellisen kunnostuksen kreivi Gustaf Mauritz Armfeltin (1757-1814) aikaiseen asuun.

Tänä kesänä Björn Wahlroos avasi minulle kartanonsa ovet ja esitteli yksityiskohtaisesti kotinsa historiaa ja esineistöä. Voi pojat, että jännitti, kun puukujannetta pitkin päärakennukselle ajoin. Perille päästyäni hermostus laantui kun sain mitä ystävällisimmän vastaanoton sekä kartanon työntekijöiltä että isännältä itseltään.

Ainoa harmittava asia blogin kannalta on se, että valokuvaaminen kartanossa oli pääasiassa kiellettyä. Niinpä saatte tyytyä arvomiljöön sanalliseen kuvailuun, ulkokuviin ja piirtämääni luonnosmaiseen pohjapiirrokseen. Kunnollisen pohjapiirroksen sekä muuta nippelitietoa voi löytää Tuomo Pietiläisen ja työryhmän erinomaisesta kirjasta Wahlroos - Epävirallinen elämäkerta (Into 2013). Teoksen Suomen kartanoita(Otava 1989) nelisivuinen Åminne-artikkeli alkaa sen sijaan olla vanhentunut.

Åminnen kartanolla on myös suomenkielinen nimitys Joensuu, mutta nykyisen isännän ja uuden tutkimuskirjallisuuden tapaan käytän pelkästään nimeä Åminne.

Ensin muutama sana kartanon historian tärkeimmästä omistajasuvusta.

Armfeltien aika Åminnessa alkoi, kun Kustaa III lahjoitti Gustaf Mauritzin ja hovineiti Hedvig Ulrika De la Gardien kesäkuussa 1785 juhlittujen häiden kunniaksi sulhasen isälle Magnus Wilhelm Armfeltille suuren rahasumman maatilaa varten. Päärakennus puuttui, ja kun Magnus Wilhelm sellaista alkoi rakennuttaa, oli lopputulos pojan mielestä liian vaatimaton. Isän kuoltua Gustaf Mauritz aloitti uudistus- ja laajennustyöt, joiden myötä kartanon päärakennus vuonna 1811 sai nykyisin tunnetun muotonsa. Vaatimaton vanha hirsirakennus jäi keskelle ja rapattiin laajennusosien tapaan.

Julkisivuvärinä on poltetulla ja luonnon terralla taitettu italianpunainen. Sitä koristavat kipsimedaljongit, tiilipilasterit ja puiset kapiteelit. Ikkunat on valmistettu kauniisti aaltoilevasta ranskalaisesta puhalletusta lasista. Pääjulkisivun puistosommitelmaan kuuluvat symmetriset käytävät ja ajorampin edustan kookas medaljonki-istutus.



Åminnen kunnostusarkkitehteinä toimivat Merja Nieminen ja Kari Järvinen.

Kartanon pääovella on vastassa taloudenhoitaja, joka johdattaa minut eteisen ja pienen förmaakin läpi siniseen förmaakiin. Talon tunnelma tekee vaikutuksen: hämärän huoneen hiljaisuuden rikkoo vain sieltä täältä kuuluva seinäpendyylien ja kaappikellojen raksutus. Rackwitz-fortepianon päälle on katettu kaksi suurta kahvikuppia ja kaikenlaista pientä makeaa; vihreitä kuulia, Fazerin konvehteja ja suklaakakku.


Sitten kuulen salongista ripeähköt askeleet.


Jatkuu keskiviikkona.


Viewing all articles
Browse latest Browse all 300

Trending Articles